Siirry pääsisältöön

Kaksikielinen sivistyskeskus tarvitaan itä-Porvooseen

Porvoon kouluverkkoselvitysryhmän väliraportti julkaistiin kesäkuun alussa, jonka jälkeen keskustelu itäisen alueen kouluista on ollut vilkasta. Selvityksessä esitetään, että ruotsinkielinen Sannäs skola, suomenkieliset Ilolan koulu ja Epoon koulu lakkautettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei itäisellä alueella olisi yhtään koulua tulevaisuudessa, eli 96 lasta Sannaisista, 64 lasta Ilolasta ja 47 lasta Epoosta kuljetettaisiin jatkossa Porvoon keskustaan.
Monelle pienelle lapselle kyseinen matka on todella pitkä – osalle lapsista edestakainen matka olisi jopa 40 kilometriä, mutta ajassa matka on vieläkin pidempi. Pitkä ja raskas koulumatka saattaa aiheuttaa lapsille ylimääräistä stressiä, mikä voi johtaa heikentyneisiin oppimistuloksiin ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. Minun koulumatkani oli kahdeksan kilometriä yhteen suuntaan, mutta matka kesti joskus jopa tunnin. Syynä oli se, että aamuisin olin aina ensimmäinen kyytiin tulija ja iltapäivällä viimeinen, joka pääsi kotiin. En edes halua kuvitella miltä olisi tuntunut, jos koulumatka olisi ollut tuplasti pidempi.
Monet nuoret pariskunnat, kuten minä ja mieheni, muuttavat Porvooseen koska kaupunki on turvallinen ja luonnonläheinen. Porvoon kylärakenneohjelman (11.6.2014) mukaan kaupunki keskittää kylissä tarjottavia palveluja pääsääntöisesti palvelukyliin, joita ovat muun muassa Ilola ja Epoo. Koulujen sulkeminen kyseisissä kylissä on täysin valtuuston hyväksymän kylärakenneohjelman vastaista. Lisäksi itäisessä osassa kaupunkia toimii ainoastaan yksi ruotsinkielinen koulu, jonka lakkauttaminen olisi lyhytnäköistä.
Suomi on kaksikielinen maa ja kaksikielisten kansalaisten määrä lisääntyy jatkuvasti. Kaksikieliset sivistyskeskukset ovat tulevaisuutta, myös Porvoossa. Kieliryhmien yhteiset koulurakennukset mahdollistavat koulujen säilymisen pienissä kylissä. Lisäksi tiiviimpi yhteistyö tuo paljon synergiaetuja ja mahdollisuuksia.
Itäisen alueen perheiden ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi on vastuullista, että Porvoon päättäjät toimivat sen puolesta, että itäisellä alueella on myös tulevaisuudessa koulu, jossa sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset voivat opiskella.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 16.9.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....