Ett tvåspråkigt bildningscenter behövs i Östra Borgå

Den arbetsgrupp som har berett skolnätsutredningen presenterade i början av juni preliminära alternativ och förslag till utveckling och komprimering av skolnätet i Borgå. Arbetsgruppen föreslår att svenskspråkiga Sannäs skola, finskspråkiga Ilolan koulu och finskspråkiga Epoon koulu stängs. Detta skulle betyda att det inte finns några skolor kvar i de östra delarna av staden, vilket betyder att 96 barn från Sannäs, 64 barn från Illby och 47 barn från Ebbo skulle skjutsas till Borgå centrum.

För många små barn skulle detta bli en mycket lång skolväg – resan av och an kan bli t.o.m. 40 kilometer. En lång och tung skolresa kan orsaka barnen extra stress. Min skolresa var bara åtta kilometer åt vardera hållet, men resan kunde ibland ta t.o.m. en timme. Jag var alltid den första som på morgonen steg på skoltaxin och den sista som steg av på eftermiddagen. Jag vill inte ens fundera hur det skulle ha känts om min skolresa skulle ha varit dubbelt längre.

Många unga par flyttar till Borgå för att staden är trygg och nära naturen – det gjorde jag och min sambo också. Enligt Borgås program för bystrukturen (11.6.2014) koncentrerar staden servicen huvudsakligen till servicebyarna, vilka är bl.a. Illby och Ebbo. Att stänga skolorna i dessa byar är inte i enlighet med programmet som fullmäktige har godkänt. Därtill finns det bara en svenskspråkig skola i östra delen av staden och det skulle vara kortsiktigt att stänga den.

Finland är ett tvåspråkigt land och de tvåspråkigas andel växer hela tiden. I små byar har man inte alltid möjligheter att upprätthålla två skolor. Då är det ändamålsenligt att utreda möjligheterna till samlokalisering, d.v.s. att ha den finska och svenska skola under samma tak. För att trygga skolgång på skäligt avstånd för barnen i den östra delen av staden, bör Borgås beslutsfattare jobba för ett tvåspråkigt skolcenter på området, där både de finska och svenska eleverna kan gå i skola.

Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...

Lue lisää »