Siirry pääsisältöön

Framtid utan ekonomisk tillväxt

Det allmänna tankesättet stöder en ständig ekonomisk tillväxt – arbetets produktivitet ökas, arbetskarriärerna förlängs och den offentliga servicen minskas. År 1930 antog J.M. Keynes att  det ”ekonomiska problemet” skulle vara löst efter 100 år, åtminstone i utvecklingsländerna. Den ekonomiska tillväxten har varit snabbare än vad Keynes antog och ändå är det ”ekonomiska problemet” fortfarande i sin mittpunkt. Tiden av materiell knapphet är förbi, men vi tycks ändå inte klara oss utan en oändlig ekonomitillväxt.
Vi lever i ett genomkapitaliserat samhälle, där marknadsstyrkorna styr samhället. Den pågående finanskrisen är resultat av att allt har gjorts för att bibehålla tillväxten av kapitalismen. Den kapitalistiska tillväxten är i sin tur beroende av att tillgången till energi inte minskar. Samtidigt är den ekologiska krisen, oljetoppen och den globala uppvärmningen vid dörren.
Socialpolitiken är också anknuten till tanken på en oändlig ekonomisk tillväxt. Med hjälp av den finländska socialpolitiken har man strävat efter att trygga den sociala rättvisan genom att främja den ekonomiska tillväxten samt uppgången av det materiella levnadsstandarden. Det finländska socialskyddssystemet har byggts på den grunden, att ekonomin ständigt kommer att växa och att det finns tillräckligt med resurser att dela ut.
Jordklotets resurser är ändå begränsade. Enkelt uttryckt, de naturresurser vi förbrukar tas från dem som inte ens får sina grundläggande behov uppfyllda. Den Nordiska välfärdsstaten kan inte grunda sig på att samhället upprätthålls på ett sätt som förutsätter andras fattigdom. Välfärdsstaten skall bära ansvaret om hur dess verksamhet inverkar på naturen och andra människor – lokalt, globalt och för kommande generationer.
Beslutsfattarna bör inte göra beslut som grundar sig på kortsiktiga verksamhetsmodeller och kostnader. Besluten bör fattas så att långsiktiga effekter till naturen och omgivningen beaktas: då får man en hållbar helhet som för sin del hämtar besparingar. Till exempel i lösningar gällande energiproduktionen är hållbara och långsiktiga lösningar billigare än kortvariga lösningar som för stunden kostar litet mindre. I allt beslutsfattande måste man försäkra att de missgynnade inte lider.
Istället för jakten av en oändlig ekonomisk tillväxt och ökad konsumtion bör välfärdsstaten reformeras på ett socialt, ekonomiskt och ekologiskt hållbart sätt. Man bör övergå från den nuvarande tillväxtekonomin till en rimlig ekonomi. Övergången måste göras på ett socialt hållbart sätt, så att alla befolkningsgruppers, särskilt låginkomsttagarnas, rimliga levnadsstandard kan tryggas. Ett fungerande socialskyddssystem och en högklassig offentlig service som är tillgänglig för alla samt en rättvis inkomstdelning är basen för att bygga upp en stabil ekonomi.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 26.7.2014 i Östra Nyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...