Siirry pääsisältöön

Kolumni: Muistiyställisiä tekoja, kiitos.

Muistisairaus koskettaa koko perhettä. Läheisen on usein vaikea huomata muistisairauden hidasta alkamista. Oireet voivat olla monenlaisia: käyttäytyminen ja persoonallisuus voivat muuttua, joillekin tulee hahmottamisvaikeuksia tai eksymisiä tutussa ympäristössä. Turhauttaa ja kiukuttaa, kun ote arjesta kirpoaa ja oma toimintakyky heikkenee.

Muistisairaus on yleisempää ikääntyneiden keskuudessa, mutta myös työikäiset voivat kärsiä etenevän muistisairauden mukana tuomista ongelmista. Työikäisten osalta muistisairautta ei aina osata epäillä, vaan se saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan.

Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäisille sairaus saattaa kuitenkin näkyä eri tavalla kuin ikääntyneille, kun esimerkiksi työelämässä oleminen vaikeutuu muuttuvan toimintakyvyn takia. Työssäkäyvän puolison on usein harkittava vaihtoehtoisia työjärjestelyjä, jos läheisen sairauteen liittyvä tuen tarve sitä vaatii. Työikäisellä saattaa myös olla lapsia, jotka ovat vielä riippuvaisia vanhemman huolenpidosta. Sosiaalinen ympyrä todennäköisesti kaventuu, mikä voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Muistisairaus koskettaa jo lähes miljoonaa suomalaista. On meidän kaikkien asia varmistaa, että Suomi on muistiystävällinen yhteiskunta.

Tällä viikolla vietetään muistiviikkoa. Viikon teemana on tänä vuonna Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Sellaisia tekoja ovat päätöksenteossa muistiystävällisten kaupunkiympäristöjen ja palvelurakenteiden edistäminen. Voimme kaikki vähentää puheella ja teoilla muistisairauksiin liittyviä kielteisiä asenteita. Ihminen tulee aina kohdata ihmisenä. Lisäksi voimme ryhtyä muistikummiksi tai vapaaehtoiseksi. Tästä saat lisää tietoa paikalliselta muistiyhdistykseltä tai Muistiliitolta. Mikä on sinun muistiystävällinen tekosi?

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 24.9.2022 Uusimaassa.



Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »