Siirry pääsisältöön

Satsa på de unga!

2020 har varit ett exceptionellt tungt år för många finländare, framförallt för barn, unga och äldre. Regeringen Marin gör sitt yttersta för att trygga framtiden för oss alla i dessa utmanande tider. En av de viktigaste åtgärderna är att se till att vår framtid – ungdomen – inte far illa. Unga mår dåligt, och inte bara på grund av epidemin. Situationen har dock blivit sämre under de senaste månaderna. Detta illamående kan vi se som olika bieffekter såsom stöld, ofog och våld. Diskussionen om mobbning går också het, eller i rättare mening om skolvåld. De händelser som på senaste har framkommit, där barn har slagit och strypt varandra, är inte mobbning, utan rent av våld. Och vi ska ha noll tolerans mot våld och noll tolerans mot mobbning.

För några år sedan fick jag höra om Islands under, alltså om hur vårt nordiska grannland hade lyckats förbättra barn och ungas välmående med en målmedveten politik. I Island satsade man på barn, unga och familjer – staten betalar hobbystöd, hobbyverksamheten kopplades ihop med skoldagen, man genomförde kampanjer riktade till föräldrar och hemkomsttider lanserades. Familjerna hade mera tid för varandra. Föräldrarna blev mer involverade i sina barns liv och samhället garanterade en hobby till alla barn.

Nu aktualiseras Islandsmodellen också i Finland. Kultur- och undervisningsministeriet har lanserat ett specialunderstöd för genomförande av Finlandsmodellen för hobbyverksamhet riktat till kommunerna. Söktiden är nu och jag önskar att Borgå får stödet, eftersom vi hade en skrivelse om att starta Borgå-modellen redan hösten 2019, men på grund av coronapandemin har modellen inte framskridit som planerat. Nu kan vi ta en ny start och lansera modellen i Borgå.

Anette Karlsson

Texten är publicerad 6.11.2020 i Östnyland.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....