Terveiset kaupunginhallituksen jäseneltä 23.10.2020 / Talousarvio 2021

Terveisiä taas kerran kaupunginhallituksen jäseneltä ja valtuutetulta. Kaupunginjohtaja julkaisi talousarvioesityksensä ja me olemme nyt sekä kaupunginhallituksessa että valtuuston iltakoulussa käsitelleet esitystä. Yllättävää, mutta myös ilahduttavaa on se, että kokonaisuus on melko hyvä. En koe, että mitään suurempia muutostarpeita olisi kyseiseen ohjelmaan. Ensi viikolla selviää, mitä kaikki ryhmät ovat mieltä, mutta ainakin minä koin, että kokonaisuus oli varsin hyvä.

Porvoo 675 v. juhlavuosi näkyy kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnassa. Hienoa Porvoo!

Veroja ei koroteta, saamme valtiolta tukea koronamenetyksiin ja talouskuva ei ole niin negatiivinen, kun moni meistä pelkäsi. Teemme kyllä alijäämää (noin 3,9 milj), mikä on tässä tilanteessa ymmärrettävää, vaikka luonnollisesti tavoitteena ei tule olla alijäämäinen tulos. Menot kasvavat yhä, noin 14 miljoonaa euroa (3,7 %) muutettuun talousarvioon nähden, ja vuoden 2019 tilinpäätökseen nähden 4,3 %. Huomionarvoista on se, että menoihin sisältyy 2 miljoonaa euroa junaratavaraus (Itärata hankeyhtiö), 1,4 miljoonan euron keskitetty palkkavaraus, varaus oppivelvollisuusiän ja varhaiskasvatusmaksujen uudistuksiin (joista maan hallitus on todennut, että ne tullaan korvaamaan kunnille täysmääräisesti), 150 000 euroa työllisyyden kuntakokeiluun (johon Porvoo pääsi mukaan, näin kuulin työministeri Tuula Haataiselta, joka vieraili Porvoossa) ja 170 000 euroa elinkeinoelämän tukemiseen korona-aikana.
Lainakanta kasvaa noin 10 miljoonaa euroa, yhteensä 182 miljoonaan euroon. Lainaa on näin 3 600 euroa asukasta kohden.

Kansallisen kaupunkipuisto havaittavuutta parannetaan ja viheralueiden kunnossapitoa kehitetään kestävän ympäristöhoidon periaatteiden mukaisesti. Tähän liittyen oli muistaakseni Lankialla (kesk.) valtuustoaloite, että kaupunkiin pitäisi saada enemmän luonnonkukkaniittyjä. Se oli hieno aloite ja toivon, että Porvoon viheraluetarjonta monipuolistuu entisestään vuonna 2021. Kukkaniittyjen lisäksi olisi hienoa saada enemmän luonnonmukaisia leikkipuistoja ja pihoja (koulujen ja päiväkotien). Esimerkiksi Huhtisten koulun ja Kuutamopolun päiväkodin pihahanke etenee vuonna 2021 (vihdoinkin), ja se on suunniteltu aika pitkälle, joten ymmärrän, ettei kyseisessä pihassa voida enää valita luonnonmukaista vaihtoehtoa, mutta meidän tulisi ehdottomasti perehtyä aiheeseen enemmän ja esimerkiksi lähettää muutama suunnittelusta vastaava henkilöstön jäsen koulutukseen asian tiimoilta.

Leikkipuistojen osalta tullaan tekemään selonteko, josta ilmenee leikkipuistojen kunto ja arvioitu jäljellä oleva käyttöikä sekä tulevat kunnossapitotoimet ja arvioitu lakkauttamisajankohta. Tämä on erinomainen asia, sillä Porvoossa on paljon leikkipuistoja, mutta kokonaiskuva puuttuu. Esitin (kirjoituksessa ja useissa keskusteluissa virkamiesten kanssa) viime syksynä, että tällainen suunnitelma tai selonteko tehdään ja ilokseni sellainen nyt tulee. Lue lisää syksyn esityksestäni tästä.

Lisäksi olemme yhdessä Porvoon seudun kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa puhuneet esteettömyyden tärkeydestä. Teimme muun muassa kuntalaisaloitteen aiheeseen liittyen ja kyseinen esteetön puisto on nyt ilmeisemmin suunnitteilla Länsirannalle, päiväkoti Metsätähden läheisyyteen. Päiväkoti Metsätähti rakennetaan muuten puusta, mikä on hieno juttu. Esteettömyys huomioidaan nyt myös paremmin suunnittelussa ja se ilmenee, myös talousarviokirjasta. Tähän liittyen haluan nostaa esille mielipidekirjoituksen, joka oli tänään Uusimaassa, siinä toivottiin enemmän senioripuistoja Porvooseen. Senioripuistojen saaminen kaupunkiin olisi erittäin tärkeää ja niiden osalta juuri tämä esteettömyys nousee keskeiseen asemaan. Näen, että tulevaisuuden puistot ovat monipuolisia ja sopivat eri ikäryhmille – näin ollen voidaan suunnitella puistoja, joissa sekä lapset että seniorit voivat liikkua. Tulen pitämään toivetta senioripuistoista esillä jatkossa.

Sosiaali- ja terveysuudistus pitää meitä jännityksessä, sillä on arvioitu, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 2023. Tämä jää nähtäväksi. Arvioiden mukaan kyseinen hyvinvointialue ei ole häviäjien (taloudellisesti) joukossa, samalla tavalla kuin muut Uudenmaan hyvinvointialueet (Länsi, Keski, Vantaa ja Helsinki). Sen sijaan Porvoo tulee todennäköisesti ottamaan takkia uudistuksessa, aiemmin arvio oli noin 5 miljoonaa euroa, mutta nyt summa on pienempi, sillä maan hallitus muutti esitystään tältä osin. Lopullinen tulos jää kuitenkin nähtäväksi.

Monet ovat olleet huolissaan, minä myös, siitä, ettei Porvoossa aina tehdä ratkaisuja, jotka olisivat lapsiystävällisiä. Tähän on pyritty saamaan muutosta mm. vaatimalla lapsivaikutusten arviointeja. Onnistuminen on ollut kohtalaista. Paljon on kuitenkin yritetty tehdä sen puolesta, että lasten hyvinvointi ja turvallisuus huomioidaan paremmin. Esimerkiksi sivistyslautakunta on viilaillut kuljetusperiaatteita useaan otteeseen. Toiveena on, että asiat sujuisivat mahdollisimman hyvin. Nyt kaupunki myös pyrkii kehittämään toimintaansa kahden seuraavan vuoden ajan, saadakseen Unicefin Lapsiystävällinen kunta –tunnuksen. Tämä ajatus on lähtöisin muistaakseni Nylnderin (rkp) ja Hjeltin (kok.) aloitteesta. Hyvä aloite oli ja hienoa, että asia etenee.

Viime keväänä tai enemmänkin kesän kynnyksellä valtuusto käsitteli Kestävän talouden –ohjelmaa, jolloin ensimmäisessä luonnoksessa (joka oli siis virkamiesten tekemä listaus kaikesta, josta voidaan leikata ilman että laki sen estää), oli leikkauslistalla alle 1-vuotiaiden perheiden ennaltaehkäisevä kotipalvelu. Päättäjät ja myös kaupunginjohtaja olivat sitä mieltä (ainakin lopullisten esitysten mukaan), että kyseisestä palveluista ei leikata. Niin ei tehty ja nyt se on myös ensi vuonna jatkuvien juttujen listalla. Huippu juttu! Tästä taisi olla Östnylandissa juttu jokin aika sitten, oli kahden lapsen äiti haastateltuna muistaakseni. Tärkeä palvelu ja tuki.

Huippua on myös, maksuttoman ehkäisyn jakamisen alle 25-vuotiaille (maksutta) lisäksi se, että nyt perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolassa otetaan käyttöön chat-palvelu, jonka toivotaan helpottavan varsinkin nuorten yhteydenottoa.

Kotihoidossa ja kuntoutuksen parissa laajennetaan ja kehitetään digitaalisten palveluiden käyttöön ottoa. Näin korona-aikana olemme kaikki ottaneet huimia digiloikkia, joten tämä lienee oikein hyvä juttu. En ainakaan ole aiheeseen liittyen negatiivista palautetta kuullut. Mikäli teillä on kokemusta ja ajatuksia, olkaa ihmeessä yhteydessä.

Lasten määrä vähenee, tämä on huolestuttavaa ja kirjoitin aiheesta yleisemmin Itäväylään mutta siis tämä koskee myös Porvoota ja erityisesti päiväkoteja ja kouluja – sitä kuinka paljon seiniä tarvitaan. Jos ei ole lapsia, ei tarvita kouluja. Valitettava tosiasia. Mielestäni ei myöskään ole kestävää ylläpitää tai ainakaan investoida kokonaisuuksiin, joissa koko koulu on alle 40 oppilasta. Sellaisessa koulussa on luokkia, joissa on vain yksi lapsi. Vain yksi lapsi, joka menee sieltä yksin keskustaan yläasteelle. Vain yksi lapsi joka on ikäisensä. Sellainen ympäristö ei ole mielestäni lapsen edun mukainen esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen ja kehittymisen kannalta. Mutta tämä aihe varmaan tulee olemaan tapetilla ensi vuonna useaan otteeseen - sillä näin pieniä kouluja on jo Porvoossa ja lapsimäärän väheneminen pakottaa jokaisen miettimään tätä asiaa. Pieni ei ole pahasta, mutta ei se aina ole hyvästäkään. Mielestäni tarvitsemme avoimen keskustelun aiheeseen liittyen, ilman että keskustelijoilla on tunnelataus asiaan liittyen – eli ei yhden koulun kohdalla käytävää keskustelua vaan ihan laajaa ja yleistä linjakeskustelua aiheeseen liittyen. Mutta siis, lapsimäärän väheneminen tulee tarkoittamaan Porvoolle noin 2,5 miljoonan euron valtionosuuksien laskua sivistyksen käyttötaloudessa.

Kulttuuriohjelma valmistuu ja linjaa toiminnan painopisteet. Tätä odotan mielenkiinnolla.

Hallinnon toimintoja keskistetään Nimbus-taloon, sinne mahtuu oin 150 työpistettä. Tämä kokonaisuus on myös mielenkiintoinen ja hyvä siinä mielessä, ettei uutta taloa rakenneta vaan voidaan hyödyntää (tietyin muutoksin) olemassa olevia rakennuksia. Tämä mahdollistaa myös vuokratiloista luopumisen, mikä on yleensä taloudellisesti järkevää. Tästä hankkeesta kuullaan varmaan vielä lisää ja paikallislehdissä tästä olikin jo juttua. Minä ainakin odotan nyt avoimin mielin millainen kokonaisuus tästä olisi tulossa. Kustannus on myös puolittunut siitä, mitä hallinnon toimitilojen keskittämiseen oli arvioitu menevän vuonna 2017 – jolloin vastustin ajatusta. Nyt kouluja ja päiväkoteja on laitettu kuntoon ja on aika laittaa henkilöstön työtilat myös kuntoon. Porvoolla on kaksi sydäntä – asukkaat ja henkilöstö – tämä huomattiin erityisesti koronan aikana, kun teimme kaikki voitavamme säästöohjelman aikaansaamiseksi, joka olisi mahdollisimman oikeudenmukainen ja joka mahdollistaisi sen, ettei henkilöstöä tarvitse lomauttaa. Valtion tuet luonnollisesti auttoivat tässä työssä. Mutta henkilöstö on arvokasta ja meidän tulee olla myös hyvä työnantaja, ja samalla hyvä kotikunta.

Huhtisten päiväkodin osalta laaditaan hankesuunnitelma vuonna 2021, ja silloin selvitetään jos päiväkoti olisi syytä muuttaa kuuden ryhmän päiväkodiksi. Hinthaaran sivistyskeskuksen osalta tehdään täydentävä tarveselvitys, jonka jälkeen aloitetaan hankesuunnittelu. Huhtisen koulun piha kilpailutetaan uudestaan alkuvuodesta 2021. Jokilaakson koulun uusi koulurakennus hankitaan siirtokelpoisena moduuliratkaisuna pitkäaikaisella, vähintään 10-vuotisella leasingvuokrasopimuksella. Kvaban koulun piha kunnostetaan kesällä 2021. Itäisen alueen koulujen eli Ilolan ja Sannaisten koulujen korjaukset ja uudet siirtokelpoiset tilat valmistuvat syksyllä 2021.

Huomioni kiinnittyi siihen, että kirjaus Gammelbackan koulu- ja monitoimitalokokonaisuudesta ei enää ollut mukana teksteissä, investointisuunnitelmassa kylläkin vuosille 2023-2025. Palaan tähän kokonaisuuteen vielä, kun saan lisää tietoja. Aiheesta keskusteltiin hieman jo kaupunginhallituksessa ja valtuuston iltakoulussa. Koen, että tämä on lähivuosien suurin ja tärkein kokonaisuus, joka siis vielä jäljellä ja esimerkiksi lisäys (joka talousarviokirjaan 2020 lisättiin demariryhmän toimesta ja minun aloitteesta) Tulliportin koulun kokonaisuuden selvittämisestä samassa yhteydessä jää nyt uupumaan ja ehkä unholaan, jos asia ei ole mukana talousarviokirjassa 2021.

Koko kirja löytyy täältä.

Kommentit