Turvaa ja liikuntaa ikäihmisille

Koronakevään jälkeen paluu kohti ”normaalimpaa” näyttää olevan aaltoliikettä. Välillä tulevaisuus näyttää valoisammalta ja tapahtumia järjestetään taas, ja sitten taas niitä perutaan, koska tilanne on ottanut käänteen huonompaan suuntaan. Pelko ja huoli ovat valitettavasti yhä läsnä monen suomalaisen arjessa. Rokotetta virukseen ei vielä ole, mutta sellainen saataneen lähitulevaisuudessa. Maailma ja suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Paljon toimenpiteitä tarvitaan, jotta voidaan torjua koronan aiheuttamia haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle.

Ikäinstituutin selvitysten mukaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvyssä on tapahtunut heikentymistä, mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yksinäisyyden ja tarkoituksettomuuden tunteet ovat lisääntyneet. Ikäihmisen toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät nopeasti. Esimerkiksi kahden viikon vuodelepo heikentää lihasmassaa keskimäärin kolme prosenttia. Jos liikkuminen jää alle 2000 askeleeseen päivässä, vähentää se lihasmassaa 0,5 – 2,8 prosenttia viikossa. Tätä taustaa vasten on ollut ilahduttavaa, että Porvoossa on kyetty järjestämään muun muassa ulkojumppaa kevään tauon jälkeen.

Yksinäisyys on epidemian takia lisääntynyt. Yksinäisyys vaikuttaa ihmisen elämänlaatua heikentävästi monella tavalla ja monessa ikävaiheessa. Vanhemmilla ikäpolvilla yksinäisyyden kokemus voi lisätä muistihäiriöitä ja heikentää terveyttä eri tavoin. Nämä ihmiset hakeutuvat useammin myös lääkäriin, mutta epidemia ja pelko ovat pitäneet monet ikäihmiset kaukana terveyskeskuksista ja sairaaloiden päivystyksistä. Ihmiset jättävät menemättä, koska pelkäävät saavansa odotustilassa tartunnan. Terveydenhuollon käyntien vähentyessä riskinä on, että diagnoosi ja hoito lykkääntyvät, joka puolestaan voi monissa tapauksissa aiheuttaa sairauden pahenemisen.

Ikäihmisten ja heidän läheistensä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Kokonaisvaltainen kuntouttava toiminta vaatii nyt riittävät resurssit. Muuten uhkana on, että vuodepotilaiden määrä ja ympärivuorokautisen hoidon tarve lisääntyy nopeasti ja samalla yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Esimerkiksi ulkoilu ja ryhmätoiminta on saatava nopeasti lisää, luonnollisesti huomioiden turvallisuusvälit ja hygieniaohjeet. Myös normaalit peruspalvelut on saatava palautumaan entiselleen. Ennen kaikkea meidän on onnistuttava palauttamaan turvallisuuden tunne suomalaisille, jotta he uskaltavat hakeutua lääkäriin, kun sille on tarvetta.

Anette Karlsson, sosionomi (AMK)

Mikael Hiltunen, valtiotieteiden maisteri

Kirjoitus on julkaistu 23.8.2020 Uusimaassa.


Kommentit