Siirry pääsisältöön

Kolumni: Miks mä näytän tältä?

Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.

Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyvin - kalliit merkkivaatteet tunnistetaan ja rikkinäiset tai likaiset vaatteet voidaan kokea häpeällisiksi. Nyky-yhteiskunnassa kuluttaminen on olennainen osa kaikenikäisten arkista elämää. Kuluttamisen avulla pyritään toisaalta erottautumaan joukosta ja korostamaan omaa persoonallisuutta, mutta samalla myös osoittamaan ympäröivälle maailmalle mihin joukkoon ja yhteiskuntaluokkaan kuulutaan.

Jokainen meistä on varmasti joskus kysynyt itseltään: “miksi mä näytän tältä”. Kehostamme löytyy aina pientä tai suurta vikaa, jota yritämme muuttaa ja muokata pois - täydellisemmäksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että me aikuiset olemme esimerkkejä lapsille ja nuorille. He oppivat meiltä miten omaa kehoa tulee kohdella ja taidon hyväksyä ja rakastaa itseään sellaisena kuin olemme. Itsensä hyväksyminen ja kauniiksi kokeminen on yhteydessä hyvään itsetuntoon, mikä heijastuu positiivisesti ihmissuhteisiin ja mielialaan. Kuinka lapsi oppii hyväksymään kehonsa ja rakastamaan itseänsä, jos me aikuiset roolimallit emme sitä tee? Katso peiliin ja ole ylpeä itsestäsi - sillä sinä olet kaunis!

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 26.7.2020 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....