Siirry pääsisältöön

Kolumni: Kiitos yhteiskuntamme sankareille

Tunteiden kirjo on viime aikoina ollut laaja - pelkoa, suuttumusta ja turhautumista, mutta myös toivoa ja välittämistä. Italialaisten parvekekonsertit ja ulkoilevia ilahduttavat nallet ikkunoissa ovat ihmisten keinoja tuoda jotain hyvää tähän raskaaseen aikaan. Suomalaiset ovat sisukasta kansaa. Olemme selvinneet monesta ja selviämme myös tästä näkymättömästä uhkasta, joka tänä keväänä meitä koettelee.

Koska välitämme kanssaihmisistä, olemme eristäytyneet koteihimme. Kun yhteisen kohtaamisen paikat - ravintolat, teatterit, museot, kirjastot - suljettiin, lähdimme metsään. Vaikka matkojen ja huvitusten peruuntuminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta, ymmärrämme. Digitalisaation rysähtäminen lapsiperheiden arkeen sai monen vanhemman hermot kireälle, mutta isovanhempien terveyden turvaamiseksi se kestetään. Vapaa liikkuminen on kielletty tässä maassa ja meidät uusmaalaiset on eristetty muusta maasta. Noudatamme liikkumiskieltoa, koska haluamme varmistaa, että maamme terveydenhuollon kantokyky kestää kriisin keskellä.

Tunnemme ihmisten huolen ja suuttumuksen, joilta palkanmaksu on töiden loppumisen takia keskeytynyt. Pienipalkkaiselle ihmiselle tulojen romahtaminen on kova isku. Kukaan ei halua lukea uutisia lomautuksista tai että yt-neuvotteluihin joudutaan. Epidemian takia pysähtynyt yhteiskunta on kuitenkin ajanut monet yritykset, ja nyt myös Itä-Uudenmaan kunnat taloudellisiin vaikeuksiin. Nyt tarvitaan riittäviä tukitoimia valtiolta, jotta pahimmasta painajaisesta - konkurssiaallosta ja julkisen sektorin pitkäkestoisesta alasajosta - ei tule todellisuutta. Taloustalkoot ovat väistämättä edessä, ja niiden tulee koskea kaikkia, ei vain palkansaajia ja pienyrittäjiä. Esimerkiksi osinkojen jakaminen ei ole hyväksyttävää, jos henkilöstö joutuu samaan aikaan lomautetuksi.

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee laaja joukko ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa, jotta potilaat paranevat. Nämä ihmiset eivät voi jäädä turvalliselle kotisohvalle etätöitä tekemään, vaan he ovat keskellä vaaravyöhykettä ja jatkuvan altistuksen alaisina. Heitä ovat muun muassa lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat, lähihoitajat, välinehuoltajat, sairaalahuoltajat, laitoshuoltajat, sihteerit, laiteteknikot ja -huoltajat, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, laborantit, logistiikka työntekijät, kokit, vahtimestarit ja kiinteistönhoitajat. He ovat yhteiskuntamme sankareita - osa heistä näkyvämpiä kuin toiset, yhtä tärkeitä kuitenkin kaikki. Pysytään kotona ja toivotaan kanssaihmisille terveyttä sekä voimia sairastuneille, heidän läheisilleen ja vaaravyöhykkeellä työskenteleville.

Anette Karlsson


Kolumni on julkaistu 5.4.2020 Uusimaassa ja Loviisan Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....