Siirry pääsisältöön

Työ jatkuu itäisen rantaradan puolesta

Pariisin ilmastosopimus astui voimaan marraskuun alussa ja hallituksen kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 käsitellään eduskunnassa marraskuun lopussa. Liikennesektori vastaa noin 40 prosentista päästöistä ja on sen perusteella keskeisessä roolissa vähennystavoitteen saavuttamisen kannalta. Päästövähennystoimet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: liikennejärjestelmätason muutokset, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö.
Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat toimiva keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. Vuonna 1993 perustettu rantaratatoimikunta on johdonmukaisesti toiminut itäisen rantaradan toteutumisen puolesta. Toimikunnan pyynnöstä ministeri Berner selvitti, että itäisen rantaradan (lentoasema-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Vaalimaa-radan) karkea kustannusarvio olisi 1,8-2,1 miljardia euroa. Kyseessä on siis moninkertaisesti edullisempi hanke kuin Helsinki-Tallinna-tunneli, jonka hinnaksi on arvioitu 9-13 miljardia euroa. Suomi ja Viro ovat saaneet EU:lta tukea Suomenlahden alittavan tunnelin teknisten mahdollisuuksien ja taloudellissosiaalisen kannattavuuden selvittämiseen. Tukea tulisi hakea myös itäisen rantaradan selvitykseen.
Kaikki puolueet suhtautuvat myönteisesti itäiseen rantarataan, asia ilmeni 22.11. järjestetyssä tilaisuudessa, jossa rantaratatoimikunta tapasi eduskuntapuolueiden kansanedustajia. Tilaisuudessa oltiin yhtä mieltä siitä, että hankkeen syvällisempi selvittäminen olisi paikallaan. Olen tehnyt aloitteen SDP:n puoluekokoukselle aiheesta ja toiveena on, että aloite hyväksytään helmikuussa ja itäisen rantaradan selvittäminen nostetaan yhdeksi puolueen liikennetavoitteista vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa.
Ilman Itä-Uudenmaan ja Kymeenlaakson kuntia hanke ei kuitenkaan etene. Siksi on tärkeää, että kunnat ilmaisevat selkeästi tahtotilansa ja sitoutuvat myös taloudellisesti hankkeen edistämiseen.
Anette Karlsson
Kirjoitus julkaistu 29.11.2016 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »