Siirry pääsisältöön

Työ jatkuu itäisen rantaradan puolesta

Pariisin ilmastosopimus astui voimaan marraskuun alussa ja hallituksen kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 käsitellään eduskunnassa marraskuun lopussa. Liikennesektori vastaa noin 40 prosentista päästöistä ja on sen perusteella keskeisessä roolissa vähennystavoitteen saavuttamisen kannalta. Päästövähennystoimet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: liikennejärjestelmätason muutokset, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö.
Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat toimiva keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. Vuonna 1993 perustettu rantaratatoimikunta on johdonmukaisesti toiminut itäisen rantaradan toteutumisen puolesta. Toimikunnan pyynnöstä ministeri Berner selvitti, että itäisen rantaradan (lentoasema-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Vaalimaa-radan) karkea kustannusarvio olisi 1,8-2,1 miljardia euroa. Kyseessä on siis moninkertaisesti edullisempi hanke kuin Helsinki-Tallinna-tunneli, jonka hinnaksi on arvioitu 9-13 miljardia euroa. Suomi ja Viro ovat saaneet EU:lta tukea Suomenlahden alittavan tunnelin teknisten mahdollisuuksien ja taloudellissosiaalisen kannattavuuden selvittämiseen. Tukea tulisi hakea myös itäisen rantaradan selvitykseen.
Kaikki puolueet suhtautuvat myönteisesti itäiseen rantarataan, asia ilmeni 22.11. järjestetyssä tilaisuudessa, jossa rantaratatoimikunta tapasi eduskuntapuolueiden kansanedustajia. Tilaisuudessa oltiin yhtä mieltä siitä, että hankkeen syvällisempi selvittäminen olisi paikallaan. Olen tehnyt aloitteen SDP:n puoluekokoukselle aiheesta ja toiveena on, että aloite hyväksytään helmikuussa ja itäisen rantaradan selvittäminen nostetaan yhdeksi puolueen liikennetavoitteista vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa.
Ilman Itä-Uudenmaan ja Kymeenlaakson kuntia hanke ei kuitenkaan etene. Siksi on tärkeää, että kunnat ilmaisevat selkeästi tahtotilansa ja sitoutuvat myös taloudellisesti hankkeen edistämiseen.
Anette Karlsson
Kirjoitus julkaistu 29.11.2016 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »