Siirry pääsisältöön

Raiskaaja kuuluu vankilaan

Vuosittain poliisille ilmoitetaan noin tuhat raiskausta. Tuomioon näistä johtaa noin sata. Tuomioista alle puolet on ehdottomia vankeusrangaistuksia.
Useat asiantuntijat, heidän joukossaan Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tolvanen ja Lapin yliopiston emeritaprofessori Terttu Utriainen ovat esittäneet, että raiskauksista pitäisi tuomita säännöllisesti ehdotonta vankeutta. Olemme professoreiden kanssa samaa mieltä. Keskimäärin raiskauksista on tuomittu 1,5-2 vuotta vankeutta, joka siis useimmiten ehdonalaisena. Tämä ei vastaa rikoksen vakavuutta.
Oikeusministeri Jari Lindström kommentoi asiaa Kouvolan Sanomissa 8. helmikuuta. Hänen kantansa oli, että vankeustuomioita tulee välttää, koska vankeusvuoden hinta on noin 70 000 euroa. Lisäksi ministeri toteaa, että vankeusrangaistuksen käyttöön liittyy tuomitun kannalta monenlaisia haittavaikutuksia.
Ministerin lausunto on mielestämme käsittämätön. Vankilavuosi maksaa kyllä yhteiskunnalle, mutta se ei saa olla syy jättää rikollisia tuomitsematta vankilaan. Kovemmat tuomiot eivät välttämättä toimi ennaltaehkäisevästi, mutta oikeusvaltiossa tuomioiden tulee olla rikoksen vakavuuteen nähden riittävällä tasolla.
Ihmettelemme myös ministerin huolta rikoksentekijöiden vankilassa kohtaamista haittavaikutuksista, kun uhrin kokemukset eivät tunnu painavan vaakakupissa juurikaan. Raiskaus on vakava rikos, joka jättää uhriinsa elinikäiset traumat. Siihen nähden ehdonalainen vankeusrangaistus on riittämätön.
Anette Karlsson ja Antti Koskela

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....