I många hem börjar berättelsen med ett knapptryck. Kaffet puttrar, det är skymning ute och i öronen hörs en röst som för en till en annan värld. Ljudböckerna har hittat sin plats i vardagen och på fritiden, i stunder då vi vill vara närvarande och ändå någon annanstans. Att lyssna känns lätt och smidigt. Berättelsen flyter fram, kapitlen byts obemärkt och världen byggs upp genom ljudet. Mer sällan stannar vi upp och funderar på under vilka villkor allt detta är möjligt eller vilka verksamhetsförutsättningarna är för berättelsernas upphovspersoner. Författarens arbete är tidskrävande och ofta osäkert. En bok växer fram under månader eller år av arbete utan garanti för slutresultatet eller försörjningen. Ändå konsumeras en allt större del av böckerna i system där ersättningen baseras på lyssningstid och där helheten är svår att förutse för upphovspersonen. Ur lyssnarens perspektiv fungerar allt. Månadsavgiften är densamma, utbudet brett och användningen enkel. I en bisats försvinner ändå...

Att vi inte ska dö unga och inte vara sjuka. Det har Finland strävat efter i flera generationer. Och vi har lyckats. Vi lever allt längre och mår bättre än tidigare. Min farmor som är över 90 år bor fortfarande i sitt eget hem på landsbygden och hon sitter på golvet och leker med mina barn. Jag kan bara hoppas att jag själv förmår detsamma, om jag får leva lika länge. Lång livslängd är en finländsk framgångssaga som bygger på ett långsiktigt arbete för hälsa, utbildning och social trygghet. Bland de vänner jag fått i vuxen ålder finns flera som är närmare eller över 80 år. Deras livslust och nyfikenhet påminner mig om att åldern i sig inte stoppar någon. Avgörande är ofta om tillräckligt stöd finns tillgängligt i rätt tid. För oss som är yngre är det viktigt att komma ihåg att åldrande inte är en sjukdom och att ålderdomen inte är ett fel i systemet. Tyvärr krymper ändå vardagen alltför ofta med stigande ålder. Rörligheten minskar, funktionsförmågan försvagas och de sociala kontakterna...

Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. Näin joulun alla olisi paljon kerrottavaa eduskunnasta, sillä talousarviota käsitellään. Lisää siitä aiheesta profiilissani ja paikallislehdissä. Ja ensi vuonna voidaan tarkastella tarkemmin mitä muutoksia astui voimaan. Nyt haluan kiittää hallituspuolueiden kollegoitani Otto Anderssonia loviisasta ja Heikki Vestamnia sipoosta. He ovat hyvällä yhteistyöllä saaneet eduskunnan joululahjarahoja Itä-Uudellemaalle. On hyvä ja tärkeä asia, että alueemme tiehankkeet ja kevyen liikenteen väylät etenevät myös nyt, kun talous on tiukka ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Joululahjarahat alueellamme kohdistuu lähinnä liikenneverkkoon, mikä on hyvä asia. Tiehankkeet: Mt 11861 Ylikentie: päällysteen uusiminen ja Bosgårdintien mutkan parantaminen (400 000 euroa) Porvoossa, Liikenneturvallisuuden parannuksia Isnäsissä koulun ja urheilukentän ympäristössä (100 000 euroa), Eskilomintien kevyenliikenteenväylän esiselvitys (20 000 euroa), Koskenkylä-Greggböl...

Ulkona on pimeää, märkää ja ikävää. Odotamme lasten kanssa yhteistä aikaa ja valkoista joulua. Uskon, että moni muu tekee samoin, sillä vuoden pimein aika vetää ajatukset läheisten luo. Valitettavasti eduskunnassa tunnelma on ollut yhtä hyytävä kuin sää ulkona. Lämpöä ja valoa ei ole luvassa vaan lisää kylmää kyytiä työntekijöille. Suomen työllisyys on madonluvuissa ja yhä useampi lapsiperhe on ajettu köyhyyteen. Jo tehdyt heikennykset, kuten aikuiskoulutustuen poisto, työttömyysturvan leikkaukset ja yt-menettelyn lyhentäminen, eivät ole parantaneet työllisyyttä vaan lisänneet epävarmuutta. Eduskunnassa hyväksyttiin lakiesitys, joka muuttaa työelämää enemmän kuin moni arvaa. Irtisanomiskynnyksen heikennys lisää kaikkien työntekijöiden turvattomuutta. Uusi irtisanomiskynnys “asiallinen syy” korvaa vuosikymmenten aikana tarkentuneen “asiallisen ja painavan syyn”. On ikävää, ettei esitykseen haluttu kirjallista varoitusmenettelyä, joka olisi hieman selkeyttänyt mahdollisia irtisanomisti...

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...

Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. En ole hetkeen ehtinyt kirjoittaa terveisiä, täällä eduskunnassa on tapahtunut paljon ja päivät ovat kiireisiä ja pitkiä. Parin viikon päästä käsitellään valtion talousarvio vuodelle 2026 ja viime viikkoina hyvinvointialueiden tilanne sekä työttömyys on ollut vahvasti esillä. Alkuun, olen tavattavissa Lundin aukiolla lauantaina 13.12. klo 13. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta kuului surullisia uutisia – yli 160 työntekijää on irtisanomisuhan alla. Myös palveluita ollaan mahdollisesti keskittämässä (toki tämä ei meihin porvoolaisiin vaikuta, koska täällä olisi terveyskeskus ja HUS tuoreimpien linjausten mukaan myös sairaala tulevaisuudessa).  Irtisanomisuhkatilanne on kuitenkin erittäin kamala. Lapissa ja Etelä-Karjalassa ollaan jo sadoissa työntekijöissä ja meilläkin melkein parissa sadassa. Se on hurja tilanne. Ennenvanhaan jos 100 työpaikkaa oli alueelta katoamassa mm. tehtaan sulun myötä, oli se kansallinen hätätilanne. Nyt vaikuttaa s...

Hyvinvointialueiden kriisikeskustelussa tuntuu unohtuneen, miksi uudistus tehtiin. Palvelut piti turvata tasapuolisesti ja rakentaa järjestelmä, joka ei kaadu yksittäisen kunnan talousahdinkoon. Alueet aloittivat kuitenkin hyvin eri lähtökohdista. Toisilla oli valmiiksi yhtenäiset rakenteet, toisilla ei. Vuoden 2023 poikkeuksellinen kustannustason nousu ja kuntien aiempi rahoituspohja muodostivat epäreilun lähtökohdan, joka olisi tullut korjata tällä hallituskaudella. Erityisen vaikea tilanne on Itä-Uudellamaalla. Alueella on tehty valtavasti töitä parhaan mahdollisen palvelun turvaamiseksi. Vielä muutama kuukausi sitten työskentelin hyvinvointialueella ja tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, miten sitoutuneesti ja ammattitaidolla täällä työtä tehdään. Siksi on raskasta seurata, mihin Orpon ja Purran hallituksen vaatimat säästöt alueen ajavat. Yli 160 ammattilaista on irtisanomisuhan alla, palveluita mahdollisesti keskitetään ja joistakin palveluasumisen yksiköistä saatetaan luopua. Hyv...